Durdnosa Sámi guovllu siiddat ja siiddaolbmot čálalaš gálduin 1500-logus 1900-lohkui
DOI:
https://doi.org/10.7557/sda.7366Keywords:
Durdnosa Sápmi, siida, siiddaolbmot, boazodoallu, bivdu, guolásteapmi, Torne Sápmi, Sámi siida; village, reindeer herding, hunting, fishingAbstract
Dán artihkkalis dutkkan siiddaid ja siiddaolbmuid. Mu dutkangažaldat lea makkár lei siiddaid ja siiddaolbmuid sajádat iešguđet áigodagas, got dat lea rievdan ja man dihte. Riektehistorjjálaš dutkamušat leat čájehan, ahte siiddaolbmot leat don dolin oamastan iežaset vearroeatnamiid ja siiddas lea leamašan solidáralaš ovddasvástádus máksit váldegoddái sámevearu eatnamiin ja čáziin. Siiddain lei vel nanu sajádat Ruoŧa váldegotti áigge. Siiddat jávke Suoma beale virggálaš áššegirjjiin maŋemustá Ruošša válddi áigge 1800-logus, vaikko siiddaolbmot mákse eananvearun meroštallojuvvon sámevearu eatnamiin ja čáziin gitta 1920-logu rádjai. Durdnosa Sámi Ohcejoga ja Deanu siiddaolbmot vuođđude vearroeatnamiiddáseaset dáluid 1800-logu gaskamuttus: dábálaččat álggos guolástandálu ja dan maŋŋel ođđadálu.
English title: Sámi siidas and siida people in Torne Sápmi in written sources
English abstract: The objective of my article is to research what written sources tell about the juridical status of the siidas (Sámi villages) as collectives, and of the members of the siidas. My research question is what was the legal status of siida and siida members in different eras, how has it changed and why. The geographical area where my research is focused on is the historical Torne Sápmi (Sámi land) area. Legal history research shows that the members of the siidas owned their taxlands and that siidas had a collective responsibility to pay taxes to the kingdoms on the lands of the siidas. The ancient siidas disappeared from the official documents in Finland at the latest when Finland became part of Russia in the 19th century, even if the siida members paid taxes on the siida lands until the 1920s. The tax that they paid was defined as landtax which was paid on land property. There are many reasons why the ancient siidas disappeared. The main reasons were the division of the siidas by the state borders, changes in reindeer herding and the transfer of decision-making power on land issues from the local district courts to the state administration.
Metrics
References
Aikio, Antti 2010: Suomen saamelaisten historiallinen erilliskehitys. – Kai Kokko (doaimm.), Kysymyksiä saamelaisten oikeusasemasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 186–198.
Aikio, Samuli 1992: Olbmot ovdal min. Ohcejohka: Girjegiisá Oy.
Aikio, Samuli 2017: Davvisámi báikenamat. Kárášjohka: ČálliidLágádus.
Arell, Nils 1977: Rennomadismen i Torne lappmark – markanvändning under kolonisationsepoken i fr.a. Enontekis socken. Umeå: Umeå universitet.
Enbuske, Matti 2008: Vanhan Lapin valtamailla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hiltunen, Mauno 2007: Norjan ja Norlannin välissä. Oulu: Oulun historiaseura. Hirvonen, Ari 2011: Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/225264
Hyvärinen, Heikki J. 1979: Saamelainen kiinteistö oikeudessamme. Saamelaisvaltuuskunnan julkaisuja 1. Anár: Sámi Parlameanta.
Hyvärinen, Heikki J. 2010: Saamelaisten kulttuurin ja elinkeinojen sääntely. – Kai Kokko (doaimm.), Kysymyksiä saamelaisten oikeusasemasta. Rovaniemi: Lapin yliopisto. 120–148.
Jebens, Otto 1999: Om eiendomsretten til grunnen i Indre Finnmark. Oslo: Cappelen.
Korpijaakko, Kaisa 1985a: Saamelaiset ja maanomistusoikeus 1. Dieđut 3/1983. Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta.
Korpijaakko, Kaisa 1985b: Saamelaiset ja maanomistusoikeus 2. Dieđut 4/1983. Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta.
Korpijaakko, Kaisa 1986: Nomadiko sittenkin maanomistaja? – Terttu Utriainen, Harri Vento & Richard Foley (doaimm.), Lapin korkeakoulun oikeustieteiden osaston juhlakirja. Juridica Lapponica 1. Rovaniemi: Lapin korkeakoulu. 159–183.
Korpijaakko, Kaisa 1987: Kotakäräjät – oliko niitä? Sovinnoista ja sovintomenettelyistä Enontekiöllä 1700-luvulla. – Lars D. Eriksson (doaimm.), Oikeutta ja historiaa. Heikki Ylikankaan 50-vuotisjuhlakirja. Juva: WSOY. 109–125.
Korpijaakko, Kaisa 1989: Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.
Korpijaakko-Labba, Kaisa 2000: Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa – kehityksen pääpiirteet Ruotsin vallan lopulta itsenäisyyden ajan alkuun. Dieđut 1/1999. Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta.
Korpijaakko-Labba, Kaisa 2003: Valtionmaat Suomen kiinteistöjärjestelmässä –erityisesti silmällä pitäen saamelaisten maaoikeusasiaa. – Mika Hemmo (doaimm.), Oikeustiede / Jurisprudentia. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen vuosikirja XXXVI: 295–350.
Korpijaakko-Labba, Kaisa 2007: Maanomistustyöryhmän selvitys saamelaiskäräjille. II osamietintö. Anár: Sámediggi.
Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset – historia, yhteiskunta ja taide. Jyväskylä: Gummerus.
Letto-Vanamo, Pia 1995: Oikeuden Eurooppa. Luentoja oikeushistoriasta. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Letto-Vanamo, Pia 2011: Oikeushistoria ja oikeuden harmonisaatio. – Oikeus 40 (4): 487–494.
Nahkiaisoja, Tarja 2016: Saamelaisten maat ja vedet kruunun uudistiloiksi: asutus ja maankäyttö Inarissa ja Utsjoella vuosina 1749–1925. Oulu: Oulun yliopisto. http://urn.fi/urn:isbn:9789526210506
Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: The siida, or Sámi village, as the basis of community life. – Klemetti Näkkäläjärvi & Jukka Pennanen (doaimm.), Siiddastallan. From Lapp communities to modern Sámi life. Anár: Sámi Musea. 114–121.
Pedersen, Steinar 2006: Sámi historjjálaš riektevuogádagat – muhtun fuopmášumit. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2006: 3–17.
Päiviö, Nils-Johan 2000: Lappskatteland i Jukkasjärvi och deras utveckling.
Dieđut 1/2000. Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta.
Päiviö, Nils-Johan 2001: Lappskattelands rättsliga utveckling i Sverige. Dieđut 3/2001. Guovdageaidnu: Sámi Instituhtta.
Päiviö, Nils-Johan 2011: Från skattemannarätt till nyttjanderätt. En rättshistorisk studie av utvecklingen av samernas rättigheter från slutet 1500-talet till 1886 års renbeteslag. Uppsala: Uppsala universitet.
Sara, Mikkel Nils 2010: Mainna lágiin galget siiddat joatkahuvvat? Siidda sulladallama gažaldagat. – Sámi dieđalaš áigečála 2/2010: 25–55.
Siltala, Raimo 2001: Johdatus oikeusteoriaan. Forum iuris: Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut X. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Smith, Peter Lorenz 1938: Kautokeino og Kautokeinolappene. En historisk og ergologisk regionalstudie. Instituttet for sammenlignende kulturforskning. Serie B: Skrifter XXXIV. Oslo: Aschehoug.
Talvitie, Petri 2016: Hämäläistalonpojat ja isojako 1760-luvulla. – Maata ja taloutta – Näkökulmia maatalouden historiaan. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 16 (2). https://journal.fi/ennenjanyt/issue/view/7734
Tanhua, Sonja 2020: Kolttasaamelainen kyläkokousjärjestelmä muutosten keskellä. – Moniulotteinen Eurooppa. Ennen ja nyt: Historian tietosanomat 20 (1): 29–49. https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.89201
EV 38/1923 vp = Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi eräiden maaverojen lakkauttamisesta. Helsinki 1923.
HE 9/1924 vp = Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden maaverojen lakkauttamisesta. Helsinki 1924.
KM 12/1901 = Komiteanmietintö n:o 12 Keisariliselle Majesteetille. Tilattoman väestön alakomitea. Tilastollinen tutkimus yhteiskunta-taloudellisista oloista Suomen maalaiskunnissa v. 1901. IV H. Paavilainen Karjan- ja porojen omistus. Helsinki 1901.
KM 3/1905 = Komiteanmietintö n:o 3 Keisarilliselle Majesteetille. Komitealta Lapinmaan taloudellisten olojen tutkimista varten. Helsinki 1905.
VaVM 28/1924 = Valtionvarainvaliokunnan mietintö N:o 28 hallituksen esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi eräiden maaverojen lakkauttamisesta. Helsinki 1924.
HD T 853-18 = Högsta domstolens dom 2020-01-23 i mål T 853-18.
KKO 1984 T 1329 = Korkein oikeus 27.06.1984 no. 1329.
HovR T 214-16 = Övre Norrland hovrättens dom 2018-01-23 i mål T 214-16.
DTL 1639–1699 = Dombok Torneå Lappmark 1639–1699.
DTL 1700–1714 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1700–1714.
DTL 1715–1726 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1715–1726.
DTL 1727–1732 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1727–1732.
DTL 1733–1736 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1733–1736.
DTL 1737–1740 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1737–1740.
DTL 1741–1750 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1741–1750.
DTL 1751–1760 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1751–1760.
DTL 1761–1767 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1761–1767.
DTL 1768–1777 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1768–1777.
DTL 1778–1784 = Dombok Torneå Lappmark: Jukkasjärvi og Enontekis tinglag 1778–1784.
DTLK 1639–1725 = Dombok Torneå Lappmark: Kautokeino, Aviovare, Teno, Utsjok tingsteder 1639–1725.
DTLK 1726–1735 = Dombok Torneå Lappmark: Kautokeino, Aviovare, Teno, Utsjok tingsteder 1726–1735.
DTLK 1736–1751 = Dombok Torneå Lappmark: Kautokeino, Aviovare, Teno, Utsjok tingsteder 1736–1751.
FTLW 1553–1561 = Fogderegnskap for Torneå lappmark og «Wästersiön» 1553–1561.
FTKL 1612–1620 = Fogderegnskap for Torneå og Kemi lappmarker 1612–1620.
JUTL 1695–1730 = «Jorde och uppbördsbok» for Torneå Lappmark 1695–1730. Jukkasjärvi pastorat og Enontekis anneks.
JUTL 1731–1756 = «Jorde och uppbördsbok» for Torneå Lappmark 1731–1756. Jukkasjärvi pastorat og Enontekis anneks.
JUTL 1757–1800 = «Jorde och uppbördsbok» for Torneå Lappmark 1757–1800. Jukkasjärvi pastorat og Enontekis anneks.
JUTLK 1638–1715 = «Jorde och uppbördsbok» for Torneå Lappmark 1638–1715. Kautokeino Aviovara Teno Utsjok byer.
JUTLK 1716–1752 = «Jorde och uppbördsbok» for Torneå Lappmark 1716–1752. Kautokeino Aviovara Teno Utsjok byer.
MLTL 1638–1694 = «Mantahls längder» for Torneå Lappmark 1638–1694. Jukkasjärvi pastorat og Enontekis anneks.
Sammallahti, Pekka 2013: Muistio saamelaismääritelmästä. Helsinki.
Downloads
Published
Issue
Section
License
Copyright (c) 2024 Oula-Antti Labba
This work is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
