Sámeeatnan duoddariid girječálli Pedar Jalvvi eallima ja čállima mohkit

Vuokko Hirvonen

doi:10.7557/sda.8120

Authors

Vuokko Hirvonen Sámi University of Applied Sciences

DOI:

https://doi.org/10.7557/sda.8120

Čoavddasánit:

eallingeardi, čállingiella, suomaiduhttin, sosiála identitehta, njálmmálaš árbevierut, sámi girjjálašvuohta

Čoahkkáigeasut

Pedar Jalvi (1888–1916) adno vuosttas Suoma beale sámegielat girječállin. Oanehis eallimisttis áigge Pedar Jalvi ollii bargat sihke árbevierročoaggin, esseijačállin, girječállin ja oahpaheaddjin. Jyväskylä oahpaheaddjiseminára áigge su sámeidentitehta nanosmuvai, muhto seammás son huksii nana duppalidentitehta sihke sáme- ja suomagielat čállosiid ja iežas nationalitehta bokte. Dán artihkkalis guorahalan Pedar Jalvvi gárggiideami sámegielat girječállin. Beroštahtti ášši Jalvvi eallimis lea nammamolsun, man sivaid guorahalan artihkkalis. Seminára vuosttas jagi son lonuhii Petter Helander -namas ja šattai virggálaččat Pekka Pohjansäde. Pedar Jalvi -namma ihtá bealistis vuosttas háve jagi 1914. Sihke giellagažaldat ja nammamolsun dávistit olbmo identitehtii guoski guorahallamiid. Nammamolsun gulai duon áigodahkii, muhto dán sáhttá maiddái dulkot persovnnalaš ja sosiála identitehta ohcamin, maid čilgemis heivehan Jenkinsa (2008 (2004)) ja Wimmera (2008a; 2008b) identitehtateoriijaid. Jalvvi eallin ja buvttadus leat guorahallon máŋggain čállosiin 1920-logu rájes. Artihkal vuođđuduvvá ovddit dieđuide Pedar Jalvvi eallima ja čállima birra. Artihkal fállá lassečilgehusa dasa, manne Jalvi čálligođii sámegillii Jyväskylä oahpaheaddjiseminára váccedettiin ja mat sivat váikkuhedje dasa ahte son šattai girječállin.

Referánssat

Aikio, Marjut 1988: Saamelaiset kielenvaihdon kierteessä: kielisosiologinen tutkimus viiden saamelaiskylän kielenvaihdosta 1910–1980. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aikio, Samuli 1966a: Lemetaš Piehtar oanekis eallim. – Sabmelaš 3/1966.

Aikio, Samuli 1966b: Piirteitä Pedar Jalvin kirjallisesta tuotannosta. – Lapin Kansa 7.8.1966.

Ásahus 1871 = Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus opetuskielestä Suomenmaan oppi-, reali- ja kansakouluissa. No 36, 30.11.1871. <https://fi.wikisource.org/wiki/Keisarillisen_Majesteetin_Armollinen_Julistus_opetuskielest%C3%A4_Suomenmaan_oppi-,_reali-_ja_kansakouluissa> (2.2.2016).

Friis, J. A. 1856a: Lappisk Grammatik. Udarbeidet efter den finmarkiske hoveddialekt eller Sproget, saaledes som det almindeligst tales i norsk Finmarken. Christiania: Cappelens forlag.

Friis, J. A, 1856b: Lappiske Sprogprøver. En Samling af lappiske Eventyr, Ordsprog og Gaader. Med Ordbog. Christiania: Cappelens forlag.

Fokstad, Per 1966: Pedar Jalvvi muihtu. – Sabmelaš 4/1966.

Gustavsen, John 1977: Pedar Jalvi – en samisk forfatter fra Finland. – Syn og segn: 476–479.

Haikkola, Lotta 2012: Monipaikkainen nuoruus toinen sukupolvi, transnationaalisuus ja identiteetit. Helsinki: Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos. <http://hdl.handle.net/10138/36449> (12.1.2016).

Hakkarainen, Aukusti (doaimm.) 1902: Bibalhistoria. Olbmui oapatusa mielde heivviti F.W. Sundvall. Ovtain kartačin. Samas Basse čallagi mielde jorggali Aukusti Hakkarainen. [Helsset]: Suoma Girjalašvuođa Særve Prentedamviesost.

Hakkarainen, Aukusti (doaimm.) 1905: Evangelium- ja rokkuskirji, ja maida tam oasik, Suoma Evangeliumlaš-lutheralaš særvigoddidi. Samas jorgali A. Hakkarainen. Oulu: Prentitamsærvi viesust.

Henriksen, Hans J. 1955: Muihtalus Pedar Jalvvist. – Sabmelaš 9–10/1955.

Hirvonen, Vuokko 2016: Pedar Jalvi -muitočájáhusa giehtačálus. [Guovdageaidnu & Anár]: Sámi allaskuvla & Sámemusea Siida & Sámi arkiiva.

Honko, Lauri 1971: Kerääjän rooli ja Talvadas. – Hannes Sihvo (doaimm.), Vanhaa ja uutta Lappia. Kalevalaseuran vuosikirja 51. Porvoo & Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. 276–292.

Hoppula, Tellervo 1988: Saamelaiskirjailija ja kansallinen herättäjä: Pedar Jalvi 10.4.1888–8.8.1916. – Pohjolan Sanomat 10.4.1988.

Huuskonen, Marjut 2004: Stuorra-Jovnnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hästesko, Frans Albert 1910: Länsisuomalaisten tautien loitsut. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hästesko, F[rans] A[lbert] 1923: Eräs toverikuntamuistelma. Pedar Jalvin muistolle. – Vapaustaistelun kahden puolen 1913–1918–1923. Jyväskylän seminaarin yhteistoverikunnan julkaisu. Jyväskylä: Gummerus. 153–157.

Itkonen, Erkki 1940: Pedar Jalvi: en samisk forfatter. – Samenens venn Juleboken: 18–20.

Itkonen, Erkki 1951: Suomen tunturilapin kirjakielen kehitysvaiheet. – Virittäjä 55: 169–183.

Itkonen, Erkki 1971: Suomenlappalaisia kirjailijoita. – Hannes Sihvo (doaimm.), Vanhaa ja uutta Lappia. Kalevalaseuran vuosikirja 51. Porvoo & Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö. 68–83.

Itkonen, Erkki & Sammallahti, Pekka & Näkkäläjärvi, Oula (doaimm.) 1974: Skabmatolak. Tulia kaamoksessa. Helsinki: Otava.

Itkonen, Tuomo 1934: Samikiel Abis. Lapinkielinen aapinen. Lapin sivistysseuran julkaisuja 1. Helsinki: WSOY.

Jenkins, Richard 2008 (2004): Social identity. London & New York: Routledge.

Lardot, Inger 1973: Pedar Jalvi: Finlands förste sameförfattare. – Horisont 4–5: 56–58.

Larsen, Anders 1969 (1912): Beai’vi-álgo. – Thor Frette (doaimm.), Sádnidái’do. Divtat ja mui’talusat. Čáliiga Pedar Jalvi ja Anders Larsen. Oslo & Bergen & Tromsø: Universitetsforlaget. 49–116.

Launis, Armas 1922: Kaipaukseni maa: lapinkävijän matkamuistoja. Jyväskylä: Gummerus.

Launis, Armas 2004: Tunturisävelmiä etsimässä – Lapissa 1904 ja 1905. Minna-Riikka Järvinen (doaimm.). Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 991. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lehtola, Veli-Pekka 1984: Saamelaisuuden kirjallisuuden vaiheet. – Martti Linkola & Ilmari Lehmusvaara (doaimm.), Lappi. Elävä ja toimiva maakunta. Osa 2. Karisto: Hämeenlinna. 363–376.

Lehtola, Veli-Pekka 2009: Saame-sanan juuria suomalaisessa julkisuudessa. – Janne Ikäheimo & Sanna Lipponen (doaimm.), Ei kiveäkään kääntämättä. Oulu: Pentti Koivusen juhlakirjatoimikunta. 37–46. http://www.veli-pekkalehtola.fi/UserFiles/files/saame_sanan_juuria.pdf (10.12.2015).

Lukkari, Pekka 1984: Pedar Jalvi. – Johannes Helander & Matti Mykkänen & Erkki Nickul & Tarmo Salo & Lasse Sammallahti (doaimm.), Bálggis. Sámi Čuvgehussearvi 1932–1982. Polku. Lapin Sivistysseura 1932–1982. Sámi Čuvgehussearvvi doaimmahusat 44. [Helsinki]: Sámi Čuvgehussearvi. 102–107.

Nikunlassi-Lippo, Laila & Nillukka, Päivikki 1985: Utsjoen kansakoululaitoksen synty ja kehittyminen vuosina 1878–1939. Kasvatustieteiden syventäviin opintoihin kuuluva tutkielma. Kasvatustieteiden osasto. [Rovaniemi]: Lapin korkeakoulu.

Outakoski, Maria 1968: Muistelmia Utsjoen Outakosken kansakoulun taipaleelta III. – Lapin Kansa 6.7.1968.

Outakoski, Nilla 1966: Pedar Jalvi – saamelainen runolija. – Lapin Kansa 7.8.1966.

Paltto, Kirsti 1988: Jumala varjelkoon Saamenkansaa. – Kaleva 10.4.1988.

Peltonen, Jukka 1988: Pedar Jalvi, 100 vuotta. – Sopuli 2/1988: 7–11.

Pettersson, Torsten 2014: «I de svartaste djupen födes hoppet igen»: Natursyn och minoritetspositioner i Göran Stenius romaner. – AVAIN – Finsk tidskrift för litteraturforskning 3/2014: 4–16. http://dx.doi.org/10.30665/av.74952 (12.1.2016).

Ranta, Marja 1969: Kansanopetuksen kehitys Utsjoella 1700–1900. Osa I ja II. Kasvatustieteiden laudaturtutkielma. Helsingin Yliopiston kasvatustieteiden osaston kirjasto. [Helsinki]: [Helsingin yliopisto].

Saari, Mirja 2009: Kielten kohtaaminen autonomian ajan Suomessa. – Jyrki Kalliokoski & Lari Kotilainen & Päivi Pahta (doaimm.), Kielet kohtaavat. Tietolipas 227. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 212–230.

Sainio, Matti A. 1966: Pedar Jalvi: Suomen ensimmäinen lapinkielinen kirjailija. Lapin Sivistysseuran julkaisuja 29. Helsinki: Lapin Sivistysseura.

Solbakk, Aage & Vuolab, Solveig 2001: Deanuleahki: sogat, historjá. Tanadalen: slekter, historie. Kárášjohka: ČálliidLágádus.

Suonio [Krohn, Julius] 1911: Kuun tarinoita. [Helsinki]: Otava.

Vuorela, Einari 1929: Tunturin runoilija – Pedar Jalvi. – Uusi Suomi 31.3.1929.

W[eldingh], C[hristian] (doaimm.) 1825: Muttom Laulagak Majt Ibmeli Gudnen ja Samijdi Pajas-Rakkadusan. Abost: Chr. Ludw. Hjelt.

Wimmer, Andreas 2008a: Elementary strategies of ethnic boundary making. – Ethnic and Racial Studies 31 (6): 1025–1055. https://doi.org/10.1080/01419870801905612

Wimmer, Andreas 2008b: The Making and Unmaking of Ethnic Boundaries: A Multilevel Process Theory. – American Journal of Sociology 113 (4): 970–1022. https://doi.org/10.1086/522803