Sámegiela sn-álgosaš sánit etymologalaš geahčastagas

Ilona Rauhala

doi:10.7557/sda.8121

Authors

Ilona Rauhala University of Helsinki https://orcid.org/0000-0001-8539-3613

DOI:

https://doi.org/10.7557/sda.8121

Čoavddasánit:

etymologiija, semantihkka, jietnasymbolihkka, ekspressiiva sánit, onomatopoetikon

Čoahkkáigeasut

Sátneálgosaš konsonántačoahkit leat oalle ođđa fenomenat sámegielain. Dat gávdnojit goittotge sihke loatnasániin ja árbesániin, earenoamážit ekspressiiva sániin. Dát dutkamuš guorahallá davvisámegiela sn-álgosaš sániid semantihkalaččat ja etymologalaččat. Čuolbmagažaldagat leat, maid sn-sánit mearkkašit ja gos ja goas dat leat boahtán sámegillii. Jearan maiddái mo konsonántačoahkki sn– lea ihtán sániide. Leago dat álo boahtán loatnasáni mielde vai leago s– ihtán sátnái maŋŋelis ja man dihtii? Dutkamuša metoda lea etymologalaš. Lean čoaggán materiála Álgu-diehtovuođus, mii lea etymologalaš diehtovuođđu. Materiálan leat davvisámegiela sánit. Dutkkan sániid semantihka ja daid vuolggasaji, ja daid vuođul juogán sániid joavkkuide. Geahčan makkár gielain sánit leat luoikkahuvvon ja dan bokte geahččalan ipmirdit, mo sátneálgosaš konsonántačoahkki sn– lea ihtán gillii ja makkár funkšuvdna das lea. Dutkamuša bohtosat leat, ahte sámegiela sn-álgosaš sániid semantihkalaš giettit leat hui seammaláganat go sn-álgosaš sániid semantihkka skandinávalaš gielain. Sihke sámegielain ja skandinávalaš gielain sátneálgosaš sn– gávdno sániin, mat leat ekspressiivvat. Leage jáhkehahtti, ahte sn-sániin leat dihto semantihkalaš attrakšuvdnaguovddážat, mat gesset ođđa sániid mielde vaikke dain álgoálggus ii livččege leamaš sn-, nugo snuolga dahje suopmelaš loatnasánit nugo snogas. Dán artihkkalis evttohuvvojit moadde ođđa loatnaetymologiija sihke skandinávalaš gielain (nugo snuoggat) ja suomagielas (snogas).

Referánssat

Aikio, Ante 2001: Miten kuvaannollisuus selittää sanoja? – Tieteessä tapahtuu 4/2001: 61–63.

Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. – Journal de la Société Finno-Ougrienne 91: 9–55.

Aikio, Ante 2007: Etymological nativization of loanwords. A case study of Saami and Finnish. – Ida Toivonen & Diane Carlita Nelson (doaimm.), Saami Linguistics. Current issues in linguistic theory 288. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company. 17–52. https://doi.org/10.1075/CILT.288.03AIK

Aikio, Ante 2009: The Saami Loanwords in Finnish and Karelian. Academic dissertation, Faculty of Humanities, University of Oulu. https://doi.org/10.17613/YMN5-9251

Aikio, Ante 2012: An Essay on Saami Ethnolinguistic Prehistory. – Riho Grünthal & Petri Kallio (doaimm.), A Linguistic Map of Prehistoric Northern Europe. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 266. Mémoires de la Société Finno Ougrinne 266. Helsinki: Suomalais Ugrilainen Seura. 63–117.

Anttila, Raimo 1976: Affektiivis[-deskriptiivis-onomatopoieettis]ten sanojen asema kielen merkkisysteemissä. – Virittäjä 80: 126–133.

Beekes, Robert S. P. 1995: Comparative Indo-European Linguistics: An Introduction. Amsterdam: John Benjamins Publishing Company.

Campbell, Lyle 2004: Historical Linguistics. Second edition. Edinburgh: Edinburgh University Press.

Grundström, Harald (doaimm.) 1946–1952: Lulelapsk ordbok på grundval av K. B. Wiklunds, Björn Collinders och egna uppteckningar. Skrifter utgivna genom landsmåls- och folkminnesarkivet i Uppsala. Ser. C:1. Uppsala: A.-B. Lundequistska bokhandeln.

Grönholm, Maija 1988: Ruotsalaiset lainasanat Turun murteessa. Turku: Åbo Akademi.

Hellquist, Elof 1922: Svensk etymologisk ordbok. Lund: C.W.K Gleerups förlag. http://runeberg.org/svetym/ (23.6.2016).

Hinton, Leanne & Nichols, Johanna & Ohala, John J. 1994: Sound Symbolism. Cambridge: Cambridge University Press.

Itkonen, Erkki 1966: Kieli ja sen tutkimus. Helsinki: WSOY.

Itkonen, Erkki (doaimm.) 1986–1991: Inarilappisches Wörterbuch 1–5. Herausgegeben von Erkki Itkonen unter Mitarbeit von Raija Bartens und Lea Laitinen. Lexica Societatis Fenno-ugricae 20. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Itkonen, T. I. 1958: Koltan- ja kuolanlapin sanakirja = Wörterbuch des Kolta- und Kolalappischen. Lexica Societatis Fenno-Ugricae 15. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Jarva, Vesa 2003: Ekspressiivisyys ja venäläisperäisyys suomen murteiden sanastossa. Jyväskylä studies in humanities 224. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Jomppanen, Marjatta 2011: Pohjoissaamen ja suomen koloratiivikonstruktio vertailussa. – Lähivertailuja 21: 106–121. http://dx.doi.org/10.5128/LV21.05

Jomppanen, Marjatta 2013: Hans Aslak Guttorma girjjiin – davvisámegiela koloratiivakonstrukšuvnna veardádallan suomagielain. – Sámi dieđalaš áigečála 1/2013: 7–28. https://doi.org/10.7557/sda.8319

Koivulehto, Jorma 1988: Lapin ja itämerensuomen suhteesta. Ieur. -tr-yhtymän korvautuminen lainoissa. – Virittäjä 92: 26–48.

Koponen, Eino 1998: Eteläviron murteen sanaston alkuperä – Itämerensuomalaista etymologiaa. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 230. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Koponen, Eino 2001: Itämerensuomalais-saamelaisia sanavertailuja. – Virittäjä 105: 118–123.

Koponen, Eino 2013: Beiträge zur uralischen Wortbildungslehre mit besonderer Berücksichtigung des Samischen. – Finnisch-Ugrische Mitteilungen 37: 77–159.

Kulonen, Ulla-Maija 2001: Eräiden ruumiinosien nimityksistä. – Sándor Maticsák & Gábor Zaicz & Tuomo Lahdelma (doaimm.), Ünnepi könyv Keresztes László tiszteletére. Folia uralica debreceniensia 8. Debrecen & Jyväskylä: Finnugor Nyelvtudományi Tanszék. 293–301.

Kulonen, Ulla-Maija 2006: Eläimet ja affekti – etymologisia huomioita. – Virittäjä 110: 322–335.

Kulonen, Ulla-Maija 2010: Fonesteemit ja sananmuodostus. Suomen kontinuatiivisten u-verbijohdosten historiaa. Suomi 197. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Lagercrantz, Eliel 1939: Lappischer Wortschatz I–II. Lexica Societatits Fenno-Ugricae VI. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Lehtiranta, Juhani 2001 (1989): Yhteissaamelainen sanasto. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 200. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Länsimäki, Maija 1987: Suomen verbikantaiset in: ime -johdokset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 469. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Mosnikoff, Jouni & Sammallahti, Pekka 1988: Uʹcc sääm–lääʹdd sääʹnnkˇeârjaž. Pieni koltansaame-suomi sanakirja. Utsjoki: Jorgaleaddji.

Nielsen, Konrad 1938: Lappisk ordbok grunnet på dialektene i Polmak, Karasjok og Kautokeino III: N–Æ. Oslo: H. Aschehoug & Co.

Nikkilä, Osmo 1998: nop-ea -> nop-sa, sel-keä -> sel-vä: Suffiksinvaihto ja suomen sanojen etymologiointi. – Urho Määttä & Klaus Laalo (doaimm.), Kirjoituksia muoto- ja merkitysopista. Folia Fennistica & Linguistica 21. Tampere: Tampereen yliopisto. 77–101.

Olthuis, Marja-Liisa 2007: Inarinsaamen lajinnimet: lintujen ja sienten kansanomaisten nimitysten historiaa ja oppitekoisten uudisnimien muodostuksen metodiikkaa. Avvil: Anarâškielâ servi.

Qvigstad, J. K. 1893: Nordische Lehnwörter im Lappischen. Christiania VidenskabsSelskabs Forhandlinger for 1893 No. 1. Christiania: Jacob Dybwad.

Rauhala, Ilona 2014: Adaptation of loanwords in the suffix type *-(e)TA in Finnish and Saami. – Finnisch-Ugrische Forschungen 62: 283–326. http://dx.doi.org/10.33339/fuf.86083

Rédei, Károly (doaimm.) 1988: Uralisches Etymologisches Wörterbuch I-II. Unter mitarbeit von Marianne Bakró-Nagy et al. Budapest: Akadémiai Kiadó.

Sammallahti, Pekka & Morottaja, Matti 1993: Säämi – suomâ sänikirje. Inarinsaamelais – suomalainen sanakirja. Ohcejohka: Girjegiisá.

Sammallahti, Pekka & Mosnikoff, Jouni 1991: Suomi – koltansaame sanakirja. Lääʹdd – sääʹm sääʹnnkˇeʹrjj. Ohcejohka: Girjegiisá.

Sköld, Tryggve 1961: Die Kriterien der urnordischen Lehnwörter im Lappischen I. Skrifter utgivna av Institutionen för nordiska språk vid Uppsala universitet 8. Uppsala: Uppsala universitet.

Southern, Mark R. V. 1999: Sub-Grammatical Survival: Indo-European s-mobile and its Regeneration in Germanic. – Journal of Indo-European Studies Monograph 34.

SSA 1992–2000 = Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija (doaimm.) 1992–2000: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja 1–3. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 556, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 62. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

de Vries, Jan 2000 (1961): Altnordisches etymologisches Wörterbuch. Zweite verbesserte Auflage. 4. Auflage. Leiden: Brill.