Mo davvisámegiela aspektuála vearbasuorgásat geavahuvvojit ovtta máinnasteaddji idioleavttas?

Čoahkkáigeasut

Dán artihkkala ulbmilin lea govvidit davvisámegiela aspektuála vearbasuorgásiid geavaheami hállangielas, eandaliige máinnasteami konteavsttas. Lean iežan dutkamušas guorahallan ovtta máinnasteaddji idioleavtta ja mo su hállangielas adnojit aspektuála suorggádusat ja aspektuála veahkkevearbbat. Dutkangažaldagat mus leat golbma: 1) Leatgo –lit-suorgásiin suorggiduvvon lihkadanvearbbat eanet subitiiva- go inkoatiivavearbbat? 2) Makkár gaskavuohta lea momentána- ja diminutiivavearbbain? ja 3) Leago erohus das, ahte almmuhuvvogo doaimma progrešuvdna veahkkevearbbain vai suorggádusain?

Guovddáš boađusin lean gávnnahan dan, ahte subitiivadulkojupmi orru geatnegahttimin lihkadeapmái loahppačuoggá, vai lea vejolaš meroštallat leago dat dáhpáhuvvan jođánit. Nuppi dutkančuolmma guorahallan čájehii, ahte dain dáhpáhusain go kontinuatiiva –at-verbii ja frekventatiiva –ut-verbii ii leat gávdnamis momentána –et-vearba, de daid bokte –stit-suorggis buvttada momentána- iige diminutiivavearbba. Konatiivavearba buktá ovdan geahččaleami, nugo ovdamearkka dihte oastit > oastalit. Aspektuála veahkkevearba geahččalit dahje iskat adno dávjá sullalas mearkkašumi ovdanbuktimii. Veahkkevearbba ja suorggádusa atnimis lea erohussan dat, ahte konatiivavearbbain almmuhuvvo duratiiva geahččaleapmi ja veahkkevearbbain punktuála iskan dahje geahččaleapmi. Go veahkkevearbbain almmuha progrešuvnna aspeavtta, de sáhttá almmuhit máŋgga ášši álgima dahje nohkama oktanaga, muhto inkoatiivavearba almmuha dušše ovtta ášši álgima.