Davvisámegiela reduplikatiiva vearbagenetiiva boađi boađi ja bosu bosu – morfologiija, syntáksa ja semantihkka
DOI:
https://doi.org/10.7557/sda.8299Čoavddasánit:
davvisámegiella, infinihtta vearbahápmi, vearbagenetiiva, reduplikatiiva, proksimatiiva, intensiivaČoahkkáigeasut
Dán artihkkala ulbmilin lea gieđahallat fenomena, mas guokte ideanttalaš vearbagenetiivva leat cealkagis maŋŋálagaid, nugo boađi boađi ja bosu bosu. Gohčodan dan reduplikatiiva vearbagenetiivan. Dán rádjái reduplikatiiva vearbagenetiiva lea unnán dutkojuvvon, nuba dán artihkkala ulbmilin lea buktit ovdan álgogeahčastaga dasa, manin semantihkalaččat ja morfologalaččat seamma vearbagenetiivahápmi geavahuvvo guktii maŋŋálagaid ja mii lea ráhkadusa syntávssalaš funkšuvdna. Dutkanmateriálan leat čáppagirjjálašvuođa girjjit, UiT Norgga árktalaš universitehta ja Norgga Sámedikki sámi teakstačoakkáldat (SIKOR), Suoma arkiivvaid jearahallanmateriála (KOTUS, SKA ja TKU) ja interneahtas vižžon materiála. Čoggojuvvon materiála lea analyserejuvvon semantihkalaččat, morfologalaččat ja syntávssalaččat. Dasa lassin reduplikatiiva vearbagenetiivva frekveansa lea iskojuvvon ja čilgejuvvon.
Guorahallama váldoboađus lea dat, ahte reduplikatiiva vearbagenetiiva sisttisdoallá semantihkalaččat guokte iešguđetlágán mearkkašumi. Nubbi lea proksimatiiva, mii mearkkaša ahte mii nu lea measta ollašuvvamin, ovdamearkka dihte Čakča lea boađi boađi. Nubbi mearkkašupmi lea fas intensiiva vearbagenitiiva, mii mielddisbuktá ahte mas nu lea ollu intensitehta, ovdamearkka dihte Ánte boahtá bosu bosu. Proksimatiiva vearbagenetiiva lea dutkanmateriálas measta álo ráhkaduvvon vearbbas boahtit > boađi boađi, muhto intensiiva vearbagenetiiva sáhttá leat ráhkaduvvon man beare vearbbas, mii almmuha lihkadeami (doapmat) dahje mentála doaimmaid (bossut). Intensiiva vearbagenetiivva syntávssalaš funkšuvdna lea dábálaččat adverbiála ja muhtumin maid cealkaga áidna vearbaguovddáš, mii doaibmá predikáhta funkšuvnnas. Proksimatiiva vearbagenetiivva syntávssalaš funkšuvdna sáhttá leat predikatiivaadverbiála, deavdda, attribuhtta ja dasa lassin muhtumin cealkaga áidna vearbaguovddáš. Dutkanmateriála reduplikatiiva vearbagenetiivvat leat ráhkaduvvon dušše guovttestávvalvearbbain.
Referánssat
Dutkanmateriála:
ÁS 1996 = Sombi, Ásllat 1996: Jávvásan goahtesajit. Dáhpáhusat dološ badjeeallimis. Niillas A. Somby (doaimm.). Kárášjohka: Davvi Girji.
ČálliidLágádus 2014: Porsanger, Anders, Biret-Ánde, 1735–1780. <http://www.calliidlagadus.org/web/index.php?leksikon=1&olles=120> (28.3.2014).
HAG 1940 = Guttorm, [Hans] Aslak 1940: Koccam spalli. Tivtak ja maidnasak. Sami Čuvgitusseärvi toaimatusak n:r 6. Helsset: Sami Čuvgitusseärvi.
HAG 1984 = Guttorm, Hans Aslak 1984: Rádjajohtin. Fanasgieddi: Jår’galæd’dji.
HAG 1986 = Guttorm, Hans Aslak 1986: Iešnjárgga šiljut. Deatnu: Jår’galæd’dji.
JÁV 1988 = Vest, Jovnna-Ánde 1988: Čáhcegáddái nohká boazobálggis. Kárášjohka:Davvi Media.
JG 1986 = Guttorm, Johannes 1986: Heillodeaddji čázit. [Fanasgieddi]: Jår’galæd’dji.
KOTUS = Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddáš, Helsset. Báttit 09849, 12245, 13156, 13157 ja 12228.
KV 2008 = Vuolab, Kerttu 2008: Bárbmoáirras. Kárášjohka: Davvi Girji.
NSR 2007 = Norgga Sámiid Riikkasearvi 2007: NSR medias – Norgga Sámiid Riikkasearvi. <http://www3.nsr.no/website.aspx?displayid=9584&page=37> (28.3.2014).
SIKOR = UiT Norgga árktalaš universitehta ja Norgga Sámedikki sámi teakstačoakkáldat. <http://gtweb.uit.no/korp/> (veršuvdna 18.03.2014 ja 01.03.2015).
SKA = Oulu universitehta kulturarkiiva, Oulu. Báttit A1.1973, A1.1975, A1.1986, A1.1997 ja A1.2000.
TKU = Turku universitehta kulturdutkamuša arkiivvat, Dálvadas-čoakkáldat, Turku. Báddi 64/16.
Wikipedia 2013: Nostradamus. <http://se.wikipedia.org/wiki/Nostradamus> (28.3.2014).
Girjjálašvuohta:
Friis, J. A. 1856: Lappisk Grammatik. Udarbeidet efter der finmarkiske Hoveddialekt eller Sproget, saaledes som det almindeligst tales i norsk Finmarken. Christiania: J. W. Cappelen.
Gaski, Harald & Solbakk, Aage 2003 (doaimm.): Jođi lea buoret go oru. Kárášjohka: ČálliidLágádus.
Haji-Abdolhosseini, Mohammed & Massam, Diane & Oda, Kenji 2002: Number and Events: Verbal Reduplication in Niuean. - Oceanic Linguistics 41(2):475-492. https://doi.org/10.1353/ol.2002.0001
Hakulinen, Auli & Karlsson, Fred 1979: Nykysuomen lauseoppia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 350. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hedlund, Cecilia & Larsson, Lars-Gunnar 2011: Ii dušše duoddaris! Lärobok i nordsamiska. Uppsala: Uppsala universitet.
Helander, Nils Øivind 1992: Hárjehusat. [Kárášjohka]: Sámi Áigi.
Jomppanen, Marjatta 2009: Pohjoissaamen ja suomen perusinfinitiivi vertailussa leat ja olla -verbien yhteydessä. Acta universitatis Ouluensis B Humaniora 92. Oulu: Oulun yliopisto.
Kiyomi, Setsuko 1995: A new approach to reduplication: A semantic study of noun and verb reduplication in the Malayo-Polynesian languages. - Linguistics 33(6): 1145-1167. https://doi.org/10.1515/ling.1995.33.6.1145
Korhonen, Mikko 1974: Die Konjugation im Lappischen. Morphologisch-Historische Untersuchung. II Die Nominalen Formkategorien. Suomalais-ugrilaisen seuran toimituksia 155. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura.
Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 370. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kuteva, Tania 1998: On identifying an evasive Gram: Action narrowly averted.- Studies in Language 22(1): 113-160. https://doi.org/10.1075/sl.22.1.05kut
Kuteva, Tania 2000: TAM-auxiliation, and the avertive category in Northeast Europe. - M.M. Jocelyne Fernandez-Vest (doaimm.), Grammaticalisation aréale et sémantique cognitive: les langues fenniques esames. Areal Grammaticalization and Cognitive Semantics: the Finnic and Sami Languages. Actes du Colloque International du C.N.R.S. tenu les 9 et 10 avril 1999 en Sorbonne. Tallinn: Eesti keele sihtasutus. 27-41.
Kuteva, Tania 2001: Auxiliation. An Enquiry into the Nature of Grammaticalization. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oso/9780198299745.001.0001
Maamies, Sari 1997: Hanhi hautomaisillansa, Suomen maisillaan johdosten kehitys. -Tapani Lehtinen & Lea Laitinen (doaimm.), Kieliopillistuminen. Tapaustutkimuksia Suomesta. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos. 20-37.
Nielsen, Konrad 1979 (1926-1929): Lærebok i lappisk (samisk). 1. Grammatikk. Lydlære, formlære, orddannelseslære og syntaks samt tillegg. Oslo: Universitetsforlaget.
Nielsen, Konrad 1979 (1932-1962): Lappisk (samisk) ordbok grunnet på dialektene i Polmak, Karasjok og Kautokeino I: A-F. Oslo: Universitetsforlaget.
Nickel, Klaus Peter 1994: Samisk grammatikk. 2. utgave. Karasjok: Davvi Girji.
Nickel, Klaus Peter & Sammallahti, Pekka 2011: Nordsamisk grammatikk. Karasjok: Davvi Girji.
Pope, Kirsten & Sárá, Máret 2004: Eatnigiella. Giellaoahpu váldogirji. Kárášjohka: Davvi Girji.
Räsänen, Matti 2010: Päivä päivältä enemmän ja enemmän, suomen toistokonstruktioita. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Sammallahti, Pekka 1993: Sámi-suoma-sámi sátnegirji. Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja. Nubbi preanttus. Ohcejohka: Girjegiisá.
Sammallahti, Pekka 2005: Láidehus sámegiela cealkkaoahpa dutkamii. Kárášjohka: Davvi Girji.
Sammallahti, Pekka 2007: Gielladutkama terminologiija. Kárášjohka: Davvi Girji.
Saukkonen, Pauli 1965: Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa I. Johdanto: Adverbaali infinitiivi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Kirjapaino.
Stolz, Thomas 2009: Total reduplication: syndetic vs asyndetic patterns in Europe. - Grazer Linguistiche Studien 71: 99-114.
Tieteen termipankki 2014: Kielitiede: intensiivi. <http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:intensiivi> (26.8.2014).
Thornton, Anna A. 2008: Italian verb-verb reduplicative action nouns. - Lingue E Linguaggio 2: 209-232.
Tommola, Hannu 2000: Progressive aspect in Baltic Finnic. - Östen Dahl (doaimm.), Tense and aspect in the languages of Europe. Berlin & New York: Mouton de Gruyter. 655-692. https://doi.org/10.1515/9783110197099.4.655
Vest, Jovnna-Ánde 2010: Sámi synonymat. 3. prentehus. Anár: Sámediggi, Skuvlenja oahppamateriáladoaimmahat.
Wierzbicka, Anna 1986: Italian reduplication: Cross-cultural pragmatics and illocutionary semantics. - Linguistics 24(2): 287-315. https://doi.org/10.1515/ling.1986.24.2.287
Wiklund, K. B. 1928: Das lappische Verbaladverbium und einige andere Kasus der Verbalstammes. - Festskrift til rektor J. Qvigstad 1853 4. april 1928. Tromsø Museums skrifter Vol. 2. Tromsø: Tromsø Museum. 316-353.
Ylikoski, Jussi 2002: Zu den adverbialen Nominalkonstruktionen im Nordlappischen. - Finnisch-Ugrische Forschungen 57: 68-166.
Ylikoski, Jussi 2009: Non-finites in North Saami. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 257. Helsinki: Finno-Ugrian Society.
Eará gáldut:
Aikio, Ante [2014]: Njálmmálaš diehtu Giellagas-instituhtas, Oulu universitehtas 28.4.2014 ja 16.4.2014.
Mattus, Ilmari [2015]: Diehtu Petter Morottaja šleađgapoastta bokte 2.11.2015.
Morottaja, Matti [2015]: Diehtu Petter Morottaja šleađgapoastta bokte 2.11.2015.
Morottaja, Petter [2015]: Diehtu šleađgapoasttas 2.11.2015.
Olthuis, Marja-Liisa [2015]: Diehtu Petter Morottaja šleađgapoastta bokte 2.11.2015.
Rasmus, Minna [2014]: Njálmmálaš diehtu Giellagas-instituhtas, Oulu universitehtas 28.4.2014 ja 16.4.2014.
Sammallahti, Pekka [2015]: Njálmmálaš diehtu Anáris 26.11.2015.
Sanila-Aikio, Tiina [2015]: Njálmmálaš diehtu Anáris 26.11.2015.
Downloads
Almmuhuvvon
Almmuhus
Juogus
How to Cite
