Hans Aslak Guttorma girjjiin – davvisámegiela koloratiivakonstrukšuvnna veardádallan suomagielain

Marjatta Jomppanen

doi:10.7557/sda.8319

Authors

Marjatta Jomppanen University of Oulu https://orcid.org/0000-0002-1740-8040

DOI:

https://doi.org/10.7557/sda.8319

Čoavddasánit:

davvisámegiella, grammatihkka, infinihttavearbbat, koloratiivavearbbat, seriálavearbbat

Čoahkkáigeasut

Koloratiivakonstrukšuvnna geavaheapmi lea muhtinlágan stiilavuohki, mii buktá ivnni čállosii. Hans Aslak Guttorm geavaha koloratiivakonstrukšuvnna viehka olu ja danin dát artihkal gieđahallá davvisámegiela koloratiivakonstrukšuvnna su čállin girjjiid vuođul. Koloratiivakonstrukšuvdna lea ráhkadus, mii govvida guvttiin vearbbain dihto dáhpáhusa, nu ahte vuosttas vearba (oaivevearba) buktá ovdan dahkama dahje orruma vuođđoluonddu ja nubbi vearba (koloratiivavearba) addá lassedieđuid dáhpáhusas. Goappáge vearbbas lea seamma subjeakta. Davvisámegiela koloratiivakonstrukšuvdna lea seriálavearbalágan ráhkadus, mas guktot vearbbat leat mearkkašumi beales seamma dehálaččat ja syntávssalaččat finihttavearbbat, mat kongruerejit subjeavttain. Suomagielas fas oaivevearba lea vuođđoinfinitiiva ja koloratiivavearba lea finihttavearba, vuosttaš vearba lea mearkkašumi beales ii-govvideaddji ja nubbi fas govvideaddji vearba.

Referánssat

Dutkanmateriála:

Guttorm, [Hans] Aslak 1940: Koccam spalli. Tivtak ja maidnasak. Sami Čuvgitusseärvi toaimatusak n:r 6. Helsset: Sami Čuvgitusseärvi.

Guttorm, Hans Aslak 1982a: Golgadeamen. [Deatnu:] Jår'galæd'dji.

Guttorm, Hans Aslak 1984: Rádjajohtin. Deatnu: Jår'galæd'dji.

Guttorm, Hans Aslak 1986: Iešnjárgga šiljut. Deatnu: Jår'galæd'dji.

Girjjálašvuohta:

Bergsland, K[nut] 1961: Samisk grammatikk med øvelsesstykker. [Oslo:] Kirke- og undervisningsdepartementet.

Gardemeister, Riikka-Maija 2005: Sataa tihmoi. ‘A drizzling rain was coming down.’ Prentekeahtes pro gradu -dutkamuš, Joensuun yliopisto.

Guttorm, Hans Aslak 1982b: Čierru jietna meahcis. [Deatnu:] Jår'galæd'dji.

Guttorm, Hans Aslak 1996: Šuvvi jahki. Inga Guttorm (doaimm.). Kárášjohka: Davvi Girji.

Hakulinen, Auli & Karlsson, Fred 1979: Nykysuomen lauseoppia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 350. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Hamunen, Markus 2007: «Mee sai juosta lirputtaa»: koloratiivirakenne konstruktiona ja kieliopillistumana. Prentekeahtes pro gradu -dutkamuš, Helsingin yliopisto.

Havo, Kirsi 1966: Verbaaliset koloratiivirakenteet Pentti Haanpään tuotannossa.Prentekeahtes laudaturbargu, Helsingin yliopisto.

Heikkinen, Vesa & Voutilainen, Eero 2009: Koloratiivirakenne Hirventappopaikka-romaanissa. – Vesa Heikkinen (doaimm.), Kielen piirteet ja tekstilajit. Vaikuttavia valintoja tekstistä toiseen. Tietolipas 229. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 135–169.

Iisa, Pekka 1965: Verbaalisen koloratiivikonstruktion käytöstä F. E. Sillanpään tuotannossa. Prentekeahtes laudaturbargu, Helsingin yliopisto.

ISK 2004 = Hakulinen, Auli & Vilkuna, Maria & Korhonen, Riitta & Koivisto, Vesa & Heinonen, Tarja Riitta & Alho, Irja 2004: Iso suomen kielioppi. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Jarva, Vesa 2008: Suomen kielen ekspressiivisten sanojen ominaispiirteitä. – Folia Uralica Debreceniensia 15: 13–33.

Jarva, Vesa & Kytölä, Samu 2007: The Finnish Colorative Construction and Expressivity. – SKY Journal of Linguistics 20: 235–272.

Jomppanen, Marjatta 2011: Pohjoissaamen ja suomen kielen koloratiivikonstruktio vertailussa. – Lähivõrdlusi. Lähivertailuja 21: 106–131. https://doi.org/10.5128/LV21.05

Koistinen, Merja 2001: Koloratiivikonstruktiosta suomalaisessa kielentutkimuksessa. – Tõnu Seilenthal & Anu Nurk & Triinu Palo (doaimm.), Congressus nonus internationalis Fenno-Ugristarum, Tartu 7.–13.8.2000. Pars V. Dissertationes sectionum: Linguistica II. Tartu. 101–105.

Kokkonen, Taru 2013: Kyselytestitutkimus synonyymisten nauramista ja itkemistä kuvaavien verbien merkityseroista. Prentekeahtes pro gradu -dutkamuš, Tampereen yliopisto. <http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/84569/gradu06717.pdf> (2.10.2013).

Korhonen, Leena 1967: Koloratiivirakenne Joel Lehtosen tuotannossa. Prentekeahtes laudaturbargu, Helsingin yliopisto.

Luttinen, Saara 2000: Verbaaliset koloratiivikonstruktiot eräissä pohjoissavolaisissa murteissa. Prentekeahtes pro gradu -dutkamuš, Jyväskylän yliopisto.

Mikone, Eve 2002: Deskriptiiviset sanat. Määritelmät, muoto ja merkitys. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Nickel, Klaus Peter 1994: Samisk grammatikk. Rievdaduvvon 2. deaddileapmi. [Kárášjohka:] Davvi Girji.

Nickel, Klaus Peter & Sammallahti, Pekka 2011: Nordsamisk grammatikk. Karasjok: Davvi Girji.

Nielsen, Konrad 1979 (1926–1929): Lærebok i lappisk (samisk) I: Grammatikk. Oslo: Universitetsforlaget.

Ojutkangas, Krista 1998: Asyndeettisistä verbi-ilmaisuista suomalais-ugrilaisissa kieleissä. – Anneli Pajunen (doaimm.), Kieliopillistumisesta, analogiasta ja typologiasta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 110–143.

Penttilä, Aarni 2002 (1958): Suomen kielioppi. Kolmas muuttamaton painos. Marikki Penttilä (doaimm.). Vantaa.

Rytkönen, Ahti 1937: Koloratiivinen konstruktio. – Virittäjä 41: 95–104.

Rääpysjärvi, Teija 2005: Näkökulmia verbaaliseen koloratiivikonstruktioon. Prentekeahtes pro gradu -dutkamuš, Oulun yliopisto.

Saarikivi, Janne 2009: Itämerensuomalais-slaavilaisten kontaktien tutkimuksen nykytilasta. – Jussi Ylikoski (doaimm.), The Quasquicentennial of the Finno Ugrian Society. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 258. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.109–160. <http://www.sgr.fi/sust/sust258/sust258_saarikivi.pdf> (2.1.2013).

Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma sátnegirji. Saamelais-suomalainen sanakirja. Ohcejohka: Jorgaleaddji.

Sammallahti, Pekka 1993: Sámi-suoma-sámi sátnegirji. Ohcejohka: Girjegiisá.

Sammallahti, Pekka 1998: The Saami Languages. An Introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.

Sammallahti, Pekka 2000: Cealkkaoahpa vuođđogursa. [Logaldatmáŋggus, Oulu universitehta.]

Saukkonen, Pauli 1966: Itämerensuomalaisten kielten tulosijainfinitiivirakenteiden historiaa II. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 140. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.

Setälä, E. N. 1987 (1880): Suomen kielen lauseoppi. Oppikirjan koe. [Čoakkáldagas Kalevi Wiik (doaimm.), Suomen vanhat kieliopit. Nide 8. Turku: Turun yliopisto, fonetiikka.]

Sivula, Jaakko 1989: Deskriptiiviset sanat. – Jouko Vesikansa (doaimm.), Nykysuomen sanavarat. Helsinki: WSOY. 165–182.

Vest, Jovnna-Ánde 1995: Synonymasátnegirji. [Anár:] Lappi leanaráđđehus.