Characteristics of the reindeer electrocardiogram

  • Jouni Timisjärvi Department of Physiology, University of Oulu, Kajaanintie 52 A, SF-90220 Oulu 22, Finland
  • Mauri Nieminen Finnish Game and Fisheries Institute, Game Division, Koskikatu 33 A, SF-96100 Rovaniemi 10, Finland
  • Sven Nikander Department of Pathology, College of Veterinary Medicine, Hameentie 57, SF-00550 Helsinki 55, Finland
Keywords: reindeer, electrocardiogram

Abstract

The electrocardiogram (ECG) provides reliable information about heart rate, initiation of heart beat and also, to some degree, indirect evidence on the functional state of the heart muscle. A wide range of such information is readily obtainable from conventional scalar leads, even if the records are limited to a single plane. The present investigation deals with the normal reindeer ECG in the frontal plane. The technique used is the scalar recording technique based on the Einthovenian postulates. The P wave was positive in leads II, III and aVF, negative in lead aVL and variable in leads I and aVR. The direction of the P vector was 60 to 120°. The QRS complex was variable. The most common forms of QRS complex were R and rS in leads I and aVR; R, Rs and rS in lead aVL and Qr or qR in other leads. The most common direction of the QRS vector was 240 to 300°. The T wave was variable. The duration of various intervals and deflection depended on heart rate.

Elektrokardiogram på ren.

Abstract in Swedish / Sammandrag: Elektrokardiogramet (EKG) ger tillförlitliga uppgifter om hjärtfrekvens, retledning och, indirekt, delvis även om hjärtmuskelns funktionell tillstånd. Största delen av denna information fås med normal skalar koppling även om registrering sker i ett plan. I detta arbete har renens normala EKG i frontalplanet undersökts. Kopplingarna har baserats på Einthovs postulat. P-vågen var riktad uppåt i koppling II, III och aVF, nedåt i koppling aVL och den varierade i koppling I och aVR. P-vektorns riktning var 60 - 120°. QRS-komplexet varierade. De vanligaste formerna var R och rS i koppling I och aVR; R, Rs och rS i koppling aVL och Qr eller qR i andra kopplingar. Vanligen var QRS-vektorns riktning 240 - 300°. T-vågen varierade. Awikelserna och intervallernas längd var beroende av hiärtfrekvenssen.

Poron sydänsähkökäyrän ominaisuuksia.

Abstract in Finnish / Yhteenveto: Sydänsähkökäyrästä saadaan luotettavaa tietoa sydämen syketiheydestä, sähköisestä johtumisesta ja välillisesti jossain määrin myös sydänlihaksen toiminnallisesta tilasta. Suurin osa tämänkaltaista tietoa voidaan saada tavanomaisia skalaarisia kytkentöjäkäyttäen, ja usein yhdessä tasossa tapahtuva rekisteröinti on riittävä. Tässä työssä on tutkittu porojen normaalia sydänsähkökäyrää ja sen eri poikkeamien suuntautumista frontaalitasossa, kun rekisteröinnissä on käytetty Einthovenin postulaattien mukaisia raajakytkentöjä. P aalto suuntautui ylöspäin kythkennöissä II, III ja aVF, alaspäin kytkennässä aVL ja vaihteli kytkennöissä I ja aVR. P vektorin suunta oli 60 - 120°. QRS kompleksi vaihteli. Tavallisimmat muodot olivat R ja rS kytkennöissä I ja aVR; R, Rs ja rS kytkennässä aVL ja Qr tai qR muissa kytkennöissä. Tavallisin QRS vektorin suunta oli 240 - 300°. T aalto vaihteli. Poikkeaminen ja intervallien kesto riippui sydämen syketiheydestä.

Published
1982-05-01
How to Cite
TimisjärviJ., NieminenM., & NikanderS. (1982). Characteristics of the reindeer electrocardiogram. Rangifer, 2(2), 36-40. https://doi.org/10.7557/2.2.2.412
Section
Articles